Viime päivinä on taas saanut kuulla jopa kansanedustajatason poliitikkojen ulinaa ja valitusta siitä, että kasvisruokaa lisätään. Monesti tätä perustellaan valinnanvapaudella, mutta valitettavan usein myös väitetään, että kotimainen liha olisi kestävää.
Ei ole. Tehotuotettu liha ei ole kestävää, eikä koskaan tule sitä olemaan. Ei muualta tuotu, ei eurooppalainen, ei suomalainen.
Lihantuotantoon liittyy useita ympäristöongelmia, joista yksi keskeisimmistä on maankäyttö. Lihantuotanto käyttää moninkertaisesti enemmän pinta-alaa kuin kasvipohjainen ruoantuotanto johtuen siitä, että eläimille pitää kasvattaa rehua moninkertaisesti suhteessa tuotetun ruoan määrään. Globaalisti 80% maatalouden pinta-alasta on eläintuotannon käytössä, ja silti se tuottaa vain 17% ruoasta kaloreissa mitattuna. Jos kasvattaisi suoraan ihmiselle kelpaavaa ruokaa, riittäisi huomattavasti pienempi pinta-ala.
Lihantuotannon tehoton pinta-alan käyttö aiheuttaa merkittäviä ympäristöongelmia. 70% globaalista metsäkadosta johtuu eläintuotannosta, ja eläintuotanto on yksi suurimpia luontokadon aiheuttajia. Esimerkiksi Amazonissa sademetsiä kaadetaan rehuntuotannon ja laidunmaiden tieltä. Vaikkei suomalaisen karjan rehu olisi peräisin Amazonista, lisää suomalainen eläintuotanto rehukasvien globaalia kysyntää, mikä lisää painetta kasvattaa rehuntuotantoa myös Amazonissa.
Eläintuotanto on myös merkittävä ilmastonmuutoksen aiheuttaja: noin viidesosa globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu eläintuotannosta. Isoin syy tähän on märehtijöiden ruoansulatuksen tuottama metaani. Lisäksi päästöjä aiheuttaa mm. työkoneet, lannan käsittely ja rehun tuotanto.
Suomessa yksi eläintuotannon merkittävä ympäristövaikutus liittyy myös vesistöjen rehevöitymiseen.
Kokonaisuudessaan eläinperäisen tehotuotannon ongelmat ovat niin merkittävät, ettei ole nähtävissä sellaista tulevaisuutta, jossa teollisen mittakaavan eläintuotanto olisi kestävää. Esimerkiksi pinta-alan tarve on sellainen ongelma, jota ei saada millään vippaskonsteilla korjattua. Yhtälöä vain vaikeuttaa se, että globaali ruoan tarve väkiluvun kasvun ja nälänhätien torjumisen myötä kasvaa.