Ruoantuotanto on Suomelle tärkeä kysymys niin huoltovarmuuden, elinkeinopolitiikan kuin ilmastonkin näkökulmasta. Ruantuotannosta keskustellaankin paljon, ja yksi merkittävä kysymys on eläintuotanto vs lihantuotanto -kysymys. Tilastot puhuvat kuitenkin selkeää kieltä: eläintuotanto on tehotonta ja ympäristölle haitallista.
Eläintuotanto on kasvipohjaista tuotantoa huomattavasti tehottomampaa. Globaalisti maatalousmaasta 80% on eläinperäisen tuotannon käytössä, vaikka sillä tuotetaan vain 17% kaloreista ja 38% proteiinista. Loput tuottaa kasvispohjainen tuotanto, joka käyttää vain 16% maatalousmaasta. Maailmassa, jossa jopa ikivanhoja sademetsiä kaadetaan ruoantuotannon tieltä, ruoantuotannon käytössä oleva pinta-ala on merkittävä kysymys. Myös Suomessa jos maatalous vie vähemmän pinta-alaa, jää enemmän pinta-alaa esimerkiksi metsille.
Eläintuotannossa myös häviää paljon energiaa ja myös proteiinia. Parhaimmillaankin eläinperäisessä tuotannossa lopputuotteeseen päätyy 24% eläimelle syötetystä energiasta (maito) tai 25% proteiinista (kananmunat). Esimerkiksi naudanlihan kohdalla vastaavat luvut ovat 1,9% ja 3,8%. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi naudalle syötettyjen kalorien määrä on viisikymmenkertainen verrattuna lopputuotteessa eli naudanlihassa olevien kalorien määrään. Proteiinistakin nauta onnistuu säilyttämään vain kahdeskymmeneskuudesosan. Huomattavasti tehokkaampaa olisikin rehun sijaan kasvattaa suoraan ihmiselle syötäväksi kelpaavaa ruokaa.
Yksi isoimmista eläintuotannon ongelmista liittyy ilmastopäästöihin. Kiloa kohden esimerkiksi naudanlihan hiilijalanjälki on 25 kg CO2e, juuston 8,4 kg CO2e ja kanan 4,3 kg CO2e siinä missä esimerkiksi tofulla se on 1,6 kg CO2e, pavuilla 0,65 kg CO2e ja herneillä 0,36 kg CO2e. Kasvisruoan hiilijalanjälki on siis murto-osa eläinperäisen ruoan hiilijalanjäljestä. Paljon saa jo aikaan sillä, että jättää naudan ja maitotuotteet kokonaan pois.
Lisäksi tilastoissa ei näy ollenkaan tuotannossa käytettävien eläinten epäeettinen ja epäinhimillinen kohtelu. Merkittävät ovat myös eläintuotannon muut ympäristövaikutukset, esimerkiksi vaikutukset vesistöihin.
Silti lihankulutuksen trendi on ollut kasvava 1960-luvulta asti. Suomessa eläintuotanto pysyy pystyssä pääasiassa maataloustukien avulla.
Miksi tällaista tehotonta, epäeettistä ja ilmastolle ja ympäristölle haitallista toimintaa edelleen halutaan ylläpitää verovaroilla?
Lähde: Our World in Data