Tänään tuli ennakkotieto Luken vuoden 2023 kasvihuonekaasuinventaariosta, jonka mukaan metsät ovat muuttuneet hiilinielusta päästölähteeksi.
Tähän on useita syitä. Metsien kasvu on heikentynyt johtuen puuston luonnollisesta ikääntymisestä, hakkuut ovat nousseet kestämättömälle tasolle ja maaperäpäästöt ovat kasvaneet johtuen muun muassa ilmastonmuutoksesta.
Metsät ovat keskeisiä Suomen ilmastotavoitteiden kannalta. Jotta hiilineutraalisuustavoitteiseen ja EU:n ilmastovelvoitteisiin päästään, vaatii se sitä, että jäljelle jäävät päästöt katetaan metsien hiilinieluilla. Jos metsien hiilinieluja ei saada nostettua, saattaa Suomella olla edessä jopa miljardiluokan lasku EU:lta. Nyt tarvitaankin nopeita toimia hiilinielujen pelastamiseksi.
Keskeisin keino siinä, miten metsät saataisiin käännettyä takaisin hiilinieluksi, on hakkuutason laskeminen. Hakkuut ovat nykyisin täysin kestämättömällä tasolla sekä ilmaston että luonnon näkökulmasta, eikä metsätalous voi olla ekologisesti kestävää nykyisillä hakkuumäärillä. Ekologisesti kestävän hakkuutason on arvioitu olevan noin 60 miljoonaa kuutiota vuodessa, kun tällä hetkellä hakkuutasot ovat olleet vuosittain noin 70 miljoonaa kuutiota.
Hakkuutason laskemisen lisäksi hiilinielujen pelastamiseksi tarvitaan muitakin toimenpiteitä. Esimerkiksi siirtyminen avohakkuista jatkuvaan kasvatukseen ja ojitettujen soiden ennallistaminen voisi vähentää maaperäpäästöjä jonkin verran samalla edistäen luonnon monimuotoisuutta.
Keskeinen kysymys on myös se, mihin puuta käytetään: tällä hetkellä vain 15% kaadetusta puutavarasta päätyy pitkäikäisiin puutuotteisiin eli hiilivarastoon ja jopa 60% poltetaan joko raakapuuna tai metsäteollisuuden sivutuotteina. Metsätalouden päästöjen laskemiseksi lyhytikäisten puutuotteiden tuotantoa ja puun polttamista pitää vähentää ja pitkäikäisten puutuotteiden osuutta kasvattaa.